Kaukokaipuu

Kesä ei nyt selvästikään tule tarpeeksi nopeasti. Kesätulee -aika meni jo ja kaikki mahdollisuudet kesälle on annettu, mutta ainakin tänään ulkona näytti erehdyttävästi syksylle. No joo, pari päivää on vielä TOUKOkuu. Kesän kaipuusta kertoo kuitenkin se, että meidän perheessä on alkanut matkakuume koputella olkapäälle. Ennen olin sitä mieltä, ettei ole mitään järkeä lähteä kesällä Suomesta jonnekin etelään. En ole enää. Vaikka täällä kotimaassa olisikin lämmin ja hieno kesä, kyllä siellä matkalla on aina erilainen lomatunnelma. Ja se matkustuksen mahdollistava lomakin kun yleensä pidetään kesällä. Vaikkakin viimekesäinen reissu meni jännittäessä, miten vauvan kanssa matkustaminen sujuu, miten vauva nukkuu hotellissa (mitä väliä kun se ei kotonakaan nukkunut), miten vauva suojataan auringolta ja kaikelta muultakin epäilyttävältä, toisen vanhemman sairastaessa puoli lomaa ja toisen energian vaan ollessa loppuun kulutettu. Mutta loma mikä loma, pääsi ainakin irtautumaan arjesta. Saas nähdä unohdetaanko (taas) kaikki muu rahavaroja vaativat osa-alueet (kuten ruoka, sähkö, polttoaine, vakuutukset, lainanmaksut), pannaan elämä ranttaliksi ja varataan matka aurinkoon. Tai ehkä vaan puhalletaan toimintakuntoon viime kesänä ostettu järjetöntömän hieno lasten uima-allas ja etsitään mahdollisesti joku aurinkoinen kohta takapihalta.
Kumpaa sinä suosittelet?

Kaukana..

.. vai lähellä?