Toisen arki on toisen juhla

Meillä juhlittiin vappua kerrankin oikein kunnolla. Aamun pakollisten kauppakuvioiden (ei sitten käyty aiemmin viikolla, ei) jälkeen aloitettiin juhlallisuudet nukkumalla koko perhe puolentoistatunnin päiväunet samassa sängyssä. Sieltä kun heräiltiin ja lapsi saatiin ravittua ja kärrättyä yökylään mummulaan, kunnon irrottelu saattoi alkaa. Ensin tehtiin esivalmisteluita grillattavia purilaisia varten, ilman että joku koko ajan roikkui puntissa, halusi syliin, kävi napostelemassa tomaattia, kurkkua, leipää, hakkasi kauhalla muovikippoja, tavoitteli pöydän reunalle vaarallisesti jätettyä puukkoa tai ähelsi vieressä kakkaa vaippaan samalla kun omat kädet ovat jauhelihataikinassa ja toinen viipottaa ulkona sytyttämässä grilliä. Tämän jälkeen siirryttiin grillikatokseen paistamaan pihvejä ja kokoamaan jättisuperherkkuhampurilaisia. 

Ulkona myös syötiin ja asiaan kuuluvat ilmapallot ja serpentiinit oli rahdattu paikalle. Syöminen oli juhlaa, koska sai ihan omille rinnuksille vaan tiputella kastiketta eikä tarvinnut samaan aikaan syöttää lasta tai asetella haarukkaan ruokaa niin, että hän helposti saa sen itse suuhun, ei tarvinnut välillä nousta pöydästä hakemaan paperia tai komentaa istumaan syöttötuolissa nätisti. Tai maanitella syömään vielä vähän ennen kuin käydään maitomukin kimppuun. Ei tarvinnut laittaa kuin omat hiukset poninhännälle pois naamalta ja ruoan joukosta, ei kieltää tyhjentämästä liian täyteen ahdettua suuta ruokalapulle tai lähteä kesken kaiken viemään lasta potalle kun oma ruoka jäähtyy lautasella. Ehkä juuri tästä syystä sitä ruokaa ehti lappamaan suuhunsa liiankin nopeasti ja tuloksena oli ähky.

Kun oltiin jaksettu vaappua takaisin sisälle, laitettiin sauna lämpiämään ja istuttiin sohvalla katsoen televisiota ilman, että pitää nousta koko ajan katsomaan kun lapsi kiipeää tietokonehuoneessa tuolille ja keikkuu vaarallisen näköisesti reunalla, samalla painellen tietokoneen nappeja niin paljon kuin pienillä sormilla ehtii. Ei myöskään tarvinnut lähteä keittiöön katsomaan, mitä se pirpana sieltä laatikosta/kaapista nyt on hakemassa. Eikä liioin tarvinnut nousta etsimään lasta ympäri taloa, kun viidennenkään kutsuhuudon jälkeen mitään vastausta ei kuulu ja on aivan varma että nyt tapahtuu joko jotain kiellettyä tai vaarallista.

Saunominen oli yhtä juhlaa, kun ei tarvinnut huolehtia kuin omasta henkilökohtaisesta hygieniastaan. Tai siitä ettei itse kaadu liukkaalla lattialla tai upota päätään vettä täynnä olevaan ammeeseen. Ei tarvinnut varoa, että joku tippuu saunanlauteilta tai koskee kuumaa kiuasta. Välillä voi jopa käydä ulkona vilvoittelemassa ilman että tarvitsi joko mennä toisen kanssa vuorotellen tai kääriä tirppa kylpytakkiin ja raahata hänet mukanaan ulos, jonne ei tietenkään olisi voinut vielä edes mennä, kun on niin kylmä. Saunassa sai istua juuri niin kauan kuin itse halusi ja hiusten pesustakaan ei itselleen viitsinyt kiukutella. Pesuhuoneesta pääsi ennätysajassa, kunhan vain itsensä kääri kylpytakkiin ja poistui paikalta.

Loppuilta menikin leppoisasti tv:tä katsellen (selostus kappaleessa kolme), hieman juomaa nauttien (hieman - syystä, joka löytyy kappaleesta kaksi) ja Wii:tä pelaillen, ilman että piti kuunnella protestikitinää kun ei saa koskea pelikapulaan, pelikoneeseen, televisioon tai yleensäkään mihinkään kiinnostavaan. Omaa vuoroa odotellessa voi katsoa toisen suoritusta eikä viihdyttää pirpanaa erilaisilla äänillä ja ilmeillä ja heiluttelemalla viittä eri lelua ilmassa toivoen, että joku niistä kiinnostaisi enemmän kuin kodin elektroniikka. Koko iltana ei tarvinnut huolehtia kuin omasta ravitsemuksesta (joka hoidettiinkin huolella) ja tietysti kissojen, jotka kyllä muistuttivat olemassa olostaan ruoka-aikaan vaikka se muuten olisi saattanut unohtuakin. Voimaantuneina olemisen keveydestä päätettiin pistää oikein ranttaliksi ja jättää kaikki iltamenotkin väliin ja verkkareissa sohvalla lötköttämisen jälkeen, puolen yön aikaan siirryttiin nukuttautumaan. Nämä juhlat siis kruunasi yhdeksän tunnin keskeytymätön uniputki. 

Oli ihanaa saada tirppa kotiin. Muutenhan tämä elo ja oleilu karkaisi ihan käsistä.